Pirkko Luoman elämäntyö valmistui: uriminkielistä Uutta Testamenttia juhlittiin Papua-Uudessa-Guineassa

OLL:n pitkäaikainen nimikkolähetti Pirkko Luoma vieraili toimistolla kertomassa mielenkiintoisia tarinoita elämäntyöstään raamatunkääntäjänä ja lähetystyöntekijänä Papua-Uudessa-Guineassa ja viimesyksyisestä juhlamatkastaan Papua-Uuteen-Guineaan tiistaina 3.2.2026.

Kysymyksiä matkasta:

Miksi juhla Papua-Uudessa-Guineassa päätettiin järjestää ja ketkä saivat kutsun sinne?

Juhla oli uriminkielisen Uuden testamentin valmistumisen juhla ja sinne oli vapaa pääsy. Käytännössä kuitenkin matka Laningwapin kylään vaatii useiden ihmisten suunnittelua ja järjestelyä matkan monimutkaisuuden vuoksi, ja sinne ei niin vain voinut mennä, vaan matkamme järjestelyistä vastasi useita henkilöitä.

Keitä lähti mukaasi Suomesta?

Veljeni tytär Kati Niittylä ja Timo Elo Wycliffe raamatunkääntäjistä.

Minkälaisia muutoksia huomasit tapahtuneen verrattuna aikaan, jolloin viimeksi asuit Papua-Uudessa-Guineassa noin 16 vuotta sitten?

Muun muassa kännykät olivat yleistyneet ja ihmiset olivat vaurastuneet. Juhlien juhlakatos oli tehty kaupasta ostetuista kiiltävistä kankaista ja moneen taloon oli tullut peltikatto perinteisen palmunlehväkaton tilalle. Palmuja oli kaadettu kylässä terveysviranomaisten suosituksesta, koska avarammassa maastossa hyttysiä ei esiinny niin paljon ja tarttuvaa malariaa sekä muita sairauksia saadaan vähennettyä.

Seudun pääelinkeinoksi oli tullut taas kahvin viljely välillä tärkeimpänä pidetyn kaakaon sijaan.

Miltä kylään palaaminen ja kyläläisten jälleennäkeminen tuntuivat?

Saavuimme juhlaan helikopterilla, (muut kutsuvieraat tulivat kuorma-autolla, mutta minua he halusivat säästellä). Monet ihmiset tulivat heti minut nähdessään kädet ojossa kohti. Tuntui liikuttavalta, jotkut kyläläiset itkulauloivat. Oli ihanaa tavata mm. vanha pariskunta, jota en ollut enää odottanut välttämättä näkeväni heidän korkean ikänsä ja sairastelunsa vuoksi. Lasten määrä oli suuri ja suurinta osaa en ollut tavannut, mutta heille oli kerrottu minusta, joten he tuntuivat minusta vanhoilta tutuilta.

Mikä oli muuttunut? Miten ihmiset käyttäytyivät?

Lapset eivät enää pelänneet meitä valkoihoisia. Aiemmin he olivat pelänneet, koska heillä oli ollut muistissa, että vaalea sairaanhoitaja oli rokottanut heitä ja he olivat varoitelleet toisiaan piikeistä, joita voisimme antaa.

Miten UT:n valmistumista juhlittiin?

Oli paljon puheita ja myös musiikkia ja rukouksia: siunaa nämä testamentit.

Uusia testamentteja urimin kielellä myytiin juhlijoille runsaasti, toivottavasti niitä meni kaikkien ihmisten koteihin. (Yhden hinta oli  6 euroa.)

Saatavilla oli kännyköihin myös ääniuusitestamentti kuunneltavaksi ja sitä ladattiin lastenkin kännyköihin. Äänen ohella he voivat seurata tekstiä, mikä saattaa helpottaa lasten, ja aikuistenkin, lukemaan oppimista.

Mitä juhlissa tarjottiin ruuaksi ja ketkä sen valmistivat?

Alun perin juhlaan oli tarkoitus tuoda neljä villisikaa, mutta lahjoitusten ansiosta 25 sikaa valmistettiin ruuaksi ja niiden kanssa kasviksia, kuten bataattia, keittobanaania ja vihreitä kasviksia. Väkeä oli paljon syömässä. Lisäksi juomana mm. tuoreista kookospähkinöistä hörpittiin kookosjuomaa. Jälkiruokana söimme hedelmiä kuten banaania, papaijoita ja ananasta.

Missä yövyitte?

Yövyimme veljeni tyttären Katin kanssa omassa talossani, jossa kaikki oli lähes ennallaan. Talossa on aurinkopaneelit ja veden varastointijärjestelmä.

Miten aiot jatkaa yhteydenpitoa?

Jatkan yhteydenpitoa Whatsappilla. Soitteleminen on liian kallista ja siten on vaikeaa saada yhteyttä (paitsi kielenkääntäjä Samiin). Vuonna 2012 käytössämme oli skype ja huono yhteys vaikeutti työtä, vasta myöhemmin tuli WhatsApp-yhteys mahdolliseksi.